Tarinat Selman tarinat
Muotokuvat

Videoleikkeet koosteesta "Selma" (2005), kesto: 1m52s (1,8Mt ) Kuvaus Jari Hintsala (1991), haastattelu (1991), editoini ja litterointi EÖ (2005).
Selma
Tarvitaanko talossa miestä –edes porrasrallia tekemään?

"Niin, nii että näile...   ...tyttöjä nämä melkein onki, että aikonaan sitte sen aviopuolison kattoo ettei mee näin tyhmyyksiin mene nämä tekemiset, että tämäki on minun tekemä niin, niin nii siihen kans timperi, minä että ootahan minä teen semmosen että siihen saa vesitynnyrin nostaa...   ...voi, eikä se tuu semmosessa että se koossa pysys (huonolla miehellä). Se pittää ihan oikeala laila, sielon lankut alla päissä ja sitte se on veivarimella väänetty nämä reiät, ettei isot naulat halkase sitä kuivan aikana, niin se on jo vuosia pysyny siinä."


Joulukortista

" Minä itte sillä halontekokuvala toivotan sitte omasta puolesta hyvvää joulua, mutta pitäshän se olla se jota toivottaa, se joulukortti. Eihän sitä itteään jouluksi lainaa. Se on päin hongikkoa."


"Isä jo aikanaa opetti, että villapaita ei lopu koskaan"

" On niin rakas ollu tämä villatakkiki, minun ite kutoma, että kattokaa, ku minä oon aina sen mistä se rikki mennee, parsinu, nii se ei lopu koskaan. Se semmonen... Isäki on jotaki neuvoja ihmiselle osanu antaa. Ja sitte tämä aika ku o huilannu raha menemään, se on päässy rankatielle, nii se sano että älä koskaan kerjuuneuvojas kavota. Ja tuota, se sano että kaikesta muusta ensin on puute, mutta sitte viimeksi on rahan puute. Ja niin se on menny, eikö oo villiä?  Että siirtävät toinen toiseltaan, ei hän se siinä velka vähene.  Vaikka se on Kansallispankilla eli konkurssiin menevällä Suomen pankilla."(kommentoi pankkikriisiä 1991)


Vaasassa naisopistossa

"Niin, nii naisopistoissa pikkusen opin käsitöitä, ja meilä oliki kutomakone, mutta saksalaiset hakkas tuhanen palasiksi senki."

"Vaasassa neljäkymmentäkuus kevät-talven. Oli tarkotus joku semmonen ihminen kaipais semmosen jonka takkaa jotaki sanos, nii se on huono näin irralaan ku ei oo minkä takkaa jotaki sanos. Ku ei oo miksikään valmistunu. Käsityö-ohjaajan paperit yläkansakoulua varten mulla oon, vaan minä sanon että mitä ne Ranualla sillä tievolla tekkee. Että ku en kuitenkaa joua sinne men... ohjaamaan. Että ne on omia vaatepalasia tuola seinälä mitä minoon ommellu.


Tilan historiasta

"Perhe tässä ollu on, mutta minä en tiiä mistä syystä (myytiin tila). Sehän on monta kertaa että ei keskesä sovita, nii sitte myyvään että saahaan ne lantit kätteen. Sehä oli, muistelisin että se on kakstuhatta maksanu, että sehä on ollu siihe kultaraha-aikaa (1907) hirviä raha"


Lapsena vammautuneesta sisarpuolesta

"...kävi nii ikävästi, että kuuennella putosi heinähäkin päältä ja loukkas selkänsä. Kolmekymmentä vuotta selkä läjässä ja rintakehä läjässä. Mutta henkisesti, se on aivan ku taivaan lahja semmonen perheeseen joka on, on, se on ihan että, ei koskaan sais soimata sitä että tämmöstäki sattuu, että on sairas ihminen. Se henkisesti kehittyy paljo yläpuolele toisten lasten. Ja on siinä kuitenki niinku aina, se on niinku semmonen tukipylväs. Se oli aivan, ihan verraton että meille nuorille jotka vielä (toisesta) avioliitosta synnyttiin.


Lapsena kuolleesta sisaresta:

"Niin suurelta surulta ku se tuntuki, ku pikkusisko kuoli, mutta sitteki ku jaksaa sen ajatella että se on lapsen, kasteen armossa jo päässy pois, niin eihän tässä elämässä ole niin kajehtimista.Tässä on semmosia pikkusia vastuksia sillon tällön. Sen nimi oli Saara, ja se aina sisko ihmetteli, ku se oli terveyssisar, että miten kävi se täi vieraana sillä lailla että se nuorin lapsi vain kuoli, kehtoon pääsi... kulkutäi tappaa ku tullee semmonen kova kuume ja pilkkukuumeeksi sitä sanottiin. Äiti sano että hän yölä puisteli issää sano ja että voi nouse kattomaan että ku tyttö on niin kovassa kuumeessa  ja sairas että se varmasti kuolee ja niin se kuoli."


Ennen oli miehissä ätyä

"Niin, nii se on sillälaila että ku sitä ei ollu niitä puskureita eikä nostureita ennen, niin se on miesvoimala, niin  –minä vieläki muistan ku on tuo lato työnetty tänne, ku äiti tuli tänne ja karja isoni ku äiti sai maata tuolta Portimosta, perintömaata ja niittyjä. Niin tuota ne huuti, että OOOOP,  HEI MIEHET ja kanki oli olkapäilä ja niin meni lato, ois menny vaikka portille asti. Kuulkaa sitä oli sitä ätyä ennen miesten hartioissa! Nyt ei tohi... ...pöytärimppaankaan(?)...   ...mihinkään tahtoa miehiä ei ne on aivan ihan että ne sormekki on laihat ja pienet että miten niilä voi tehä mittään ennää."


Isän ura poliisina

"Sitte se, ku avioitu toisen kerran, se kävi poliisikoulun Helsingissä ja 18 vuotta oli poliisina. Ja sitte sai vähän nokkaan sitä tulista pirtua Rovaniemessä ja ku se oli se kieltolain aika nih... Ku sehän ei ruukaa korppi korpin silmää hakata vaan miten lienee sillä lailla järjesty, se oli äkänen panneen kampoihin isä. Niin kiivasluontonen mies se oli."
"Niin, niin tuota vaikka kuinka toiset ois sanonu niin että haje se eläke ku oot ollu niin kauan töissä ennenkä tullee... se potkut sieltä valtiolta. Sano että häl ei oo hampaitakkaan, hän ei tartte leipää ennää, mitä hän sillä tekkee. Niin ei hakenu ei hakenu sitä eläkettäkään että ois lapsille ollu niinku reilummin käyttää sitä turvaksi sitä rahhaa..."


Tragedia Rovaniemellä 1939

"Sota alko kolmekymmentäyheksän, niin minä vieläki muistan ku isä ja metsätalousneuvoja Pantio(?) tuli tuosta ovesta - niin justiin Ranuan silta valmistu sillon, se oli sieläki takomassa – niin ne sano uutisina että Rovaniemestä kuulu niin että sisussaan toinen lääkäri ampunu toisen lääkärin, ja oli vielä olkapäästä nostanu että varmasti on henki pois. Niin tuota, sisustuvat keskesä ni, olihan, että ei ollu minkäänlaista porsaanreikää sillä nuorela lääkärilä, niin ne sano ne, jotka oli potilaana että se aina se N. rähjäsi sille toisele lääkärile, mikä sen nimi nyt oli, vaikkei ois ollu asiaakaan. Nii se on joku nii ilkeän luontonen, niin se ajatteli että eh'heität kyllä nyt, niin jäi kaks leskeä...




Tarinat
Muotokuvat