Näissä huumorin sävyttämissä maalauksissa olen pelkistänyt pohjoista maisemaa värikentiksi.

Talojen aulatiloihin päätettiin asukkaiden viihtyisyyden  varmistamiseksi jo suunnitteluvaiheessa hankkia taidetta prosenttiperiaatteen mukaisesti.

Julkinen kuvataide on historiassa usein ollut ”maan mahtavien” etuoikeus: Egyptissä Faarao ja muut ylhäiset varmistivat ikuisen elämän teettämällä itsestään kuvia, joissa sielu voisi majailla.

Ateljee-työskentelyn vastapainona pyrin menemään luontoon ja maalaan ”plein air” ja ”alla prima”, eli ulkona maisemaa kertamaalaustekniikalla.

”Inhimillistä tykkyä” -sarja muodostuu akvarelli-, öljy- ja akryylimaalauksista, joiden lähtökohtana on kuvaamani ja luonnostelemani tykkylumipuut Iso-Syötteen laella.

”Miten kaukana onkaan aika, jolloin ylenkatsotut yksinkertaiset valaisevat tietä iäksi näkönsä menettäneille”. Grünewaldin viimeiset sanat Paavo Rintalan mukaan (”Minä, Grunewald”, Otava 1990). Kuvassa Isenheim I-III

Subjektiivisia henkilökuvia -ei niinkään objektiivisia muotokuvia, kehitysvammaisista ystävistäni.

Olen syntynyt perheemme seitsemäntenä lapsena –ja seitsemäntenä poikana. Niinpä isäni totesi että ”pojan nimeksi tulee sitten Eero, niinkuin Jukolassakin”. Tästä asiasta sain kuulla koko lapsuuden

Voin sanoa olevani Pellon kirkonkylän suurimman talon poika sortumatta liioitteluun. Olihan lapsuudenkotini pieni talonmiehen asunto Pellon keskuskansakoululla. Isäni Gunnar oli ollut jo rakentamassa tätä funkkis-vaikutteista